Kansallisesta rekisteristä apua maksuhäiriöisille

Eduskunnassa on jätetty lakialoite, jonka tavoitteena olisi poistaa maksuhäiriömerkinnät luottorekisteristä heti kun velka on suoritettu. Nykyjärjestelmässä maksuhäiriö säilyy tiedoissa kahdesta neljään vuoteen, mikä voi edesauttaa syrjäytymistä, maksuongelmien lisääntymistä sekä henkistä pahoinvointia. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi menettää uskon omaan tulevaisuuteensa.

Kannan huolta maksuhäiriöisten tilanteesta. Pidän Arto Satosen lakialoitetta hyvänä ja tarpeellisena, sen lisäksi tarvittaisiin toimia maksuhäiriöiden ehkäisemiseksi.
Mielestäni järjestelmästämme puuttuu yhä tärkeä pala. Se on kansallinen rekisteri, johon perintäyhtiöt voisivat kootusti ladata henkilöiden eri maksuvaatimukset. Rekisteri olisi velallisen avuksi, luotettava ja henkilökohtainen järjestelmä. Monilla maksuvaikeuksissa olevilla saattaa olla useita perintäyhtiötä takanaan, kun velkaa on tullut monelta eri suunnalta. En ihmettele, että joskus saattaa jokin vakavasti myöhässä oleva lasku jäädä maksamatta, kun sitä ei joko fyysisesti löydä tai sen on unohtanut uusien laskujen painaessa päälle.

Rekisteriin tulisi olla pääsy omilla verkkopankkitunnuksilla, josta näkisi henkilökohtaisen velkatilanteensa.
Jos rekisterissä voisi samalla maksaa velkaansa pois, olisi rekisterin käyttö tehokasta ja vaivatonta. Samalla velka pysyisi paremmin kontrollissa ja laskut maksettuina. Rekisterin muina ominaisuuksina pitäisi olla suora viestintämahdollisuus perintäyhtiölle. On hyvin vanhanaikaista soitella tuntikaupalla perintäyhtiöitä läpi ja kysellä omia velkojaan, sähköisesti tämä kaikki nopeutuisi huomattavasti.

Rekisteristä olisi hyötyä myös maksuvaikeuksissa olevien henkilöiden asioita hoitaville viranomaisille. Yhteen sovitetut sähköiset järjestelmät mahdollistaisivat viranomaisten pääsyn rekisteriin, josta voisi nähdä henkilön kokonaistilanteen.

 

Apua ympäristöahdistukseen

Ympäristökasvatus on erittäin tärkeässä asemassa kansainvälisesti siinä, pelastuuko maailma ekokatastrofilta joka sitä uhkaa.

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista elintavoiltaan ympäristövastuullisia, vahvistaa luontosuhdetta, antaa valmiuksia elämänarvojen pohdintaan ja ohjata kestävään elämäntapaan. Ympäristökasvatus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla edistetään yksilöiden ja yhteisöjen ympäristötietoisuutta ja oppimista kestävän kehityksen mukaisiin toiminta- ja elämäntapoihin.

Ympäristökasvatuksen rinnalla on myös ympäristöahdistus. Olen monesti miettinyt, miten luonnon tuhoutumiseen ja saastumiseen, ilmastonmuutokseen ja lajien häviämiseen voisi reagoida ja suhtautua siten, että niihin liittyvä ahdistus ei lamauta. Kun ihminen tuntee ympäristöahdistusta, voi se vaikeuttaa omaa toimintakykyä asioihin vaikuttamisen osalta. Tietoisuus lisää tuskaa, jotain olisi silti tehtävä. Tekeminen tunnetusti helpottaa ahdistusta, kunhan se sovitetaan jokaisen omaan elämään sopivalle tasolle.

Tunnen monia aikuisia, jotka yhtälailla haluaisivat vahvistaa ympäristö- ja luontotietojaan sekä opetella toimimaan entistä kestävämmin.
Moni kaipaisi neuvoja arkielämän ja kulutusvalintojen kannalta, luontotietämys kiinnostaa useita.

Toiveenani onkin, että jatkossa kaupungit ja kunnat järjestäisivät ympäristökasvatus-  ja tietokursseja kaiken ikäisille. Olisi hienoa jos kotikaupunkini Tampere pitäisi muutaman kerran vuodessa avoimen tilaisuuden ympäristöasioista kiinnostuneille. Tilaisuudessa puhuttaisiin arjen valinnoista mutta myös isommista kokonaisuuksista. Moni osallistuisi mielellään kurssille jossa on mahdollisuus oppia Suomen luonnosta kasvi- ja eläinlajitietoa, sekä yhteisöllistä toimintaa vaikkapa taloyhtiön tai työpaikan kestävän kehityksen osalta.
Ihmiset kaipaavat käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita omaan elämäänsä. Luemme jatkuvasti uutisista miten ihmisten luontosuhde on heikentynyt eikä luontoa enää tunneta kuten ennen.

Aion jättää valtuustoaloitteen Tampereella aiheesta, jotta kaupunki järjestäisi tietoiskuja kiinnostavassa ja positiivisessa muodossa kaiken ikäisille. On tärkeää vahvistaa ihmisten itseluottamusta ympäristöasioissa, ei heikentää sitä. Tuomitseminen ei myöskään ole avain, vaan ympäristöahdistuksen lievittäminen, kannustaminen ja positiivinen ote.

Ihminen ihmiselle

Torilla mies kertoo järkyttävästä velkataakastaan johon joutui auttaessaan tytärtään perustamaan maatilaa. Pankinjohtaja ja toinen isokenkäinen olivat kaivaneet valmiiksi kuopan johon pudota.

Katkeruus ja paha olo näkyvät, 20 vuotta jälkeenpäin eläkkeestä juoksevat maksut ovat raskaat. Velka tuli syliin koska lähimmäistä on autettava.
Kuuntelen ja tiedän että en todennäköisesti pysty tekemään asialle paljoakaan.
Lupaan silti katsoa paperit ja miettiä.

Lopuksi sanon että sinä et jaksa.
Sinä et jaksa tämän taakan kanssa ja minä näen sen.
Minä tunnen sen äänestäsi ja siitä miten voimalla kuvaat tätä asiaa.
Vanhempi mies on hiljaa.
Sanon että nyt pitää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja lääkäriin.
Sinun pitää päästä puhumaan tästä ja purkamaan tuo taakka.
Vaikka velkoja ei saataisi pois niin tuo olo pitää saada pois.
Miehen silmissä on kyyneleet.
Ehkä yksi hengenriisto tuli estettyä.

Nainen tulee puhumaan nuoresta aikuisesta perheenjäsenestä joka on 30 vuotta ja työtön. Töitä ei ole eikä tämä nuorempi henkilö suostu enää hakemaan töitä, liikaa pettymyksiä ja ulossulkemista.
Depressiota ja epäluottamusta elämään. Annan ohjeeksi ottaa yhteyttä Ohjaamoon, mistä ohjataan eteenpäin ja annetaan myös psykososiaalista tukea sekä autetaan työhakemusten tekemisen kanssa.
Rouvan energia on muuttunut alun vihaisuudesta kiitollisuuteen, nyt hänellä on terveinen lähimmäiselle ja ohje miten toimia.

Istunnossa pidän puheen Afganistanin tilanteesta ja puolustan rauhaa ja ihmisoikeuksia.
Seuraavaksi kerään nimiä koulukiusaamista koskevaan lakialoitteeseen ja sitten tapaan venäläisiä, joiden kanssa puhutaan ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa.

Sähköpostiin kolahtaa ihmisten murheita ja huolia. Kansanedustaja ei aina kykene auttamaan kaikessa missä haluaisi.

Arki menee siinä että kyselee asioiden perään ja laatii lakialoitteita tai yhteydenottoja, kirjoittaa ja soittaa eri tahoille. Rakentaa ehdotuksia joiden kanssa kamppailee eteenpäin. Hyvätkään asiat eivät välttämättä kannatuksesta huolimatta etene.

Välillä jokin etenee vähän.

Siihen on tyytyminen.

Tärkeintä on kai yrittää olla ihminen ihmiselle.
Yrittää olla väsymättä ja kyynistymättä.
Joskus riittää sekin että katsoo silmiin ja kuuntelee. Ohjaa lääkäriin ja puhumaan.
Ihmisillä on paljon tuskaa jota kukaan ei ole kohdannut.
Välillä kyyneleet korventavat omiakin silmiä ja ihmisten tarinat jäävät painamaan mieltä.

Vihapuhe ja kritiikki kohdistuu itseen ja kollegoihin armotta.

On kyettävä erottamaan mikä on relevanttia palautetta ja mikä ei.
Otettava opiksi ja mentävä eteenpäin.
Vaikka ne vihapuhujat eivät mene.
Eivätkä lopu.

Olen antanut itsestäni paljon tälle työlle.
Olen antanut terveydestäni ja mielenterveydestäni.

Olen välillä väsynyt ja loppu.
Olen silti äärimmäisen kiitollinen ja etuoikeutettu.

Olen minä.

Olen edelleen minä, enkä muuttunut joksikin muuksi. Muuuttunut kovaksi tai toiseksi ihmiseksi.

Jos kaikki pian päättyy, kun aika on, vaalit tulevat ja elämä mene eteenpäin.
Voin olla iloinen siitä että tein parhaani ja pysyin omana itsenäni läpi kaikki vaiheet.

Välillä pinna on kireällä ja huonot puolet puskevat pintaan.
Olemme ihmisiä kaikki.

Ihmisiä toisillemme, toivon.

Eduskunta 2030

Se tulee vastaan kaikkialla. Eduskunnan toimintaa pitää uudistaa. Politiikkaa pitää uudistaa. Demokratialta on puhti poissa, ihmisiä ei kiinnosta enää perinteinen puoluejäsenyys. Ja jos sattuukin kiinnostamaan, henkilö menee ensimmäiseen paikallisyhdistyksen kokoukseen ja törmää puolueiden moniportaisuuteen, kankeuteen ja siihen ettei käsiteltävät asiat ole kovinkaan innostavia. Pöydällä on hallinnollista, organisaatiokeskeistä, valtuuston kaavoitukseen tai yhdistystoimintaan liittyviä asioita.

Perustuslain mukaan:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Missä tämä näkyy? Eduskunta on menettänyt poliittisen auktoriteettinsa. Valta on valunut moniin suuntiin. Täysistunto ei ole poliittisten avausten ja linjausten areena. Täysistunnot eivät kiinnosta ketään. Kyselytunnitkin ovat menettäneet kiinnostavuutensa, kyseessä on joka viikkoinen toistuva näytelmä jossa on samat roolitukset ja usein myös samat päähenkilöt rooleissaan.

Missä valta on? Valta on taustalla. Sitä on korkeilla ministeriön virkamiehillä, sitä on etujärjestöillä, SAK:lla ja EK:lla. Valta on medialla joka kirjoittaa klikkijournalismia ja valta on niillä joiden vaalikampanjoita eri tahot rahoittavat.

Puolueet. Edustavatko puolueet kansaa? Kyllä, 5 prosenttia kansasta. Se on vähän. 95 prosenttia ihmisistä elää etäällä puolueista.

Perustuslaki ei määrittele että puolueet ovat se elin jonka kautta kansanvallan tulee toteutua. Perustuslaki ei määrittele puolueista oikein mitään.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Miten kansanedustajan tehtävä toteuttaa tätä valtiovaltaa? Kansanedustajat toimivat valtiopäivillä, puolueidensa vahvan kouran kautta.

Puolueiden ote kansanedustajista on kohtuuttoman suuri, varsinkin suhteessa siihen mikä on puolueiden perustuslaillinen asema. Ja se on vähäinen.

Puolueet ja valtiovalta ovat laiminlyöneet tehtävänsä aktivoida ja osallistaa kansaa päätöksentekoon.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Kuinka kansalaisen oikeus vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen tosiasiassa toteutuu, jos kansanedustajallakaan ei käytännössä ole suurta vaikutusmahdollisuutta valtion päätöksenteossa? Teoriassa, kyllä. Käytännössä, ei. Ylintä valtaa käyttää hallitus, vaikka sitä pitäisi käyttää eduskunta. Hallituksella on valtaa siksi, että hallituspuolueiden edustajat pakotetaan äänestämään ryhmäkurin mukaisesti.

Todellisuudessa hallituksen valta on myöskin rajallista. Eturyhmien vaikutusvalta eli kolmikanta on oikein toimiessaan vahvuus mutta huonosti toimiessaan rajaava ja rajoittava tekijä. Milloin kolmikanta toimii huonosti? Silloin jos se ei osallistu riittävällä tavalla kehittämiseen ja uudistamiseen vaan ainostaan säilyttämiseen.

Kansanedustaja edustaa valtion kasvoja. Hän ottaa vastaan kaiken kritiikin ja kantaa raskasta henkilökohtaista vastuuta äänestäjilleen. Tästä huolimatta hänen mahdollisuutensa toimia vapaana edustajana ja yksilönä on minimaalinen.

Lakialoitteista yli 90% hylätään. Niillä on lähinnä symbolinen merkitys. Valiokunnissa kuullaan asiantuntijoina usein samoja tahoja jotka ovat enemmän asianosaisia. Työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämä ovat keskeisessä roolissa. Valiokuntatyö ei ole kovinkaan ratkaisukeskeistä tai juurisyihin pureutuvaa. Vuorovaikutus valiokunnan sisällä on liian vähäistä. Siellä edustetaan pääasiassa hallitusta tai oppositiota.

Kansanedustaja elää kroonisessa arvoristiriidassa, jossa pyrkii sovittamaan äänestäjien (joita on tuhansia erilaisia) toiveita, puolueen vaatimuksia (erityisesti äänestyskäyttäytymisen osalta) sekä hallituksen linjaa, jota hän harvoin on henkilökohtaisesti millään tapaa päättämässä.

Lisäksi hän saattaa ottaa vastaan vaalirahaa tahoilta jotka tuskin antavat sitä täysin vastikkeetta. Tätä en osaa tarkemmin arvioida sillä itselläni ei ole koskaan ollut minkäänlaisia rajoittavia tahoja yksityishenkilöiden mikrolahjoituksia lukuunottamatta.

Näistä ja lukuisista muista syistä olemme perustaneet Eduskunta 2030 – ryhmän, joka yhteistyössä Sitran ja eduskunnan puhemiesneuvoston kanssa laatii esityksiä politiikan ja parlamentin kehittämiseksi.

Tulevaisuudessa kansalaisella pitää olla paremmin ja helpommin käytettävissään tietoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Digitalisaatio, vuorovaikutteisempi yhteistyö vaaleissa valittujen kanssa, laadukkaampi politiikka ja parempi yhteistyö yli puoluerajojen on vähintä mitä demokratian pitää tehdä.

Emme tavoita kansalaisia emmekä kykene ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia ongelmia toimimalla samoin kuin viimeiset sata vuotta. Ongelmat ja yhteiskunta ovat aivan toisia kuin 1900- luvun puolella.

Politiikkatoimien, budjetoinnin ja niiden vaikuttavuuden yhteys on rakennettava uudestaan. Emme kykene ratkaisemaan nuorten syrjäytymistä tai ilmastonmuutosta nykyisellä järjestelmällä, joka on liian hajanainen, kärsii johtamisvajeesta, tuhansista budjettimomenteista joita kukaan ei kykene seuraamaan puhumattakaan todellisesta vaikutusarvioinnista.

Ideoita ja parannuksia on tiedossa syksyn mittaan, nyt mitataan julkisten instituutioiden tahto ja kyky muuttua ja uudistua.

Vaaleissa sinulle aukeaa mahdollisuus äänestää lukuisten eri henkilöiden välillä. En tiedä olenko itse ehdokkaana, mutta aion äänestää ihmistä joka haluaa uudistaa ja kehittää Suomea.

On aloitettava keskeisistä instituutioista.

Kenellä riittää rohkeutta ja motivaatiota nostaa pää valtiopäivätyöstä, katsoa ympärilleen, nähdä miten kaukana todellinen valtiovalta, kansa, on ytimestä?