Demokratian hätähuuto

Puolueiden hajoamiset, luottamuspula, hallituskriisi, loikkarit, petturit…
Viime aikaiset otsikot, tapahtumat ja tragediat saavat politiikan näyttämään mustalta.

Onko politiikka mustaa?

Politiikka on mainettaan parempaa, mutta vakavia ongelmia on.
Kansalaiset eivät usko pystyvänsä vaikuttamaan äänestämällä, eivätkä poliitikot itsekään koe kykenevänsä vaikuttamaan riittävästi.

Ongelmana ovat puoluerajat, ryhmäkuri, ideologiat, henkilökohtaiset ambitiot ja omien eturyhmien suojelu. Hallituksen ja opposition asetelma, vuorovaikutuksen ja kunnioituksen puute.

Mitä pitäisi tehdä?

Puolueiden pitäisi muuttua. Puolueiden sisällä ja välillä pitäisi toimia vuorovaikutteisemmin. Puolueiden jäsenille pitäisi antaa enemmän tilaa päätöksenteossa ja mielipiteen ilmaisussa.

Eduskunnassa pitäisi pystyä ratkomaan tehokkaammin yhteiskunnallisia ongelmia, puoluepolitiikan ja kannatuksen laskemisen pelon sijasta.

Voisivatko puolueet toimia avoimemmin, hyödyntäen digitaalisuutta ja verkkopalvelua?
Liike Nyt:in ajatus verkkoalustasta on ehdottoman kannatettava. En tunne heidän suunnittelemaansa palvelun muotoa tarkemmin, mutta olen alkanut visioimaan Sinisille oman tyyppistä palvelua.

Puolueiden jäsenille pitäisi antaa käyttäjätunnukset verkkoalustalle jolla he voisivat käydä kommentoimassa ja seuraamassa kaikille avointa keskustelua.
Verkkopalvelua pitäisi kuunnella ja hyödyntää voimakkaasti puoluetta johtaessa ja päivän politiikassa.
Sitä kautta jäsenet voisivat osallistua paremmin päätöksentekoon.

Kysytään entistä suoremmin ja tarvittaessa nopeammin jäseniltä isoja kysymyksiä, kuten jatketaanko hallituksessa tai hyväksytäänkö sote-ja maakuntauudistus ja millä ehdoilla. Viedään enemmistön näkemys yhdistettynä eduskuntaryhmän kantaan suoraan päätöksentekoon ja eduskunnan äänestyksiin.

Kansanedustajien pitäisi kertoa avoimemmin ajatuksiaan ja demokratian ongelmista, heitä pitäisi kuunnella enemmän myös suhteessa ministeriryhmiin ja hallituspiireihin.

Siniset haluavat kehittää uutta poliittista kulttuuria ja toimintatapoja.

Monet ovat kritisoineet sitä miten puolue syntyi, hajoamisen kautta ja yllättäen.
Kritiikki on oikeutettua.
Me olemme kuitenkin ihmisiä jotka haluavat oppia virheistä, laittaa itsensä peliin, sekä ajatella laajemmin kuin omaa poliittista uraa.
Haluamme korjata niitä rakenteellisia ongelmia mitä suomalaisessa politiikassa on.

Voisiko politiikka olla reagoivampaa ja ilmiölähtöisempää?
Suomessa on monia akuutteja ongelmia jotka pitäisi ratkaista.

Lastensuojelun kriisi, leipäjonot, yksinäisyys, koulukiusaaminen, yrittämisen helpottaminen, sosiaaliturvan uudistaminen, ilmastonmuutos niistä muutamia.

Voisiko eduskunta yhteisesti lähteä ratkaisemaan näitä ongelmia ilman puoluepolitikointia?
Voisiko tehtävälistalla olla selkeitä tavoitteita, joiden toteutumiseen koko eduskunta sitoutuu?

Opposition ja hallituksen roolitus eivät tue sitä että kaikki sitoutetaan ratkaisemaan ongelma.
Liian tiukka ryhmäkuri estää aidon vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen.

Entä jos kansanedustajat voisivat entistä vapaammin koota joukkueita tiettyjen teemojen ja ilmiöiden ympärille, ratkaisemaan ongelmia sekä ideoimaan nopeammin kuin perinteisissä parlamentaarisissa työryhmissä?

Tunnen joka puolueesta ja ryhmästä hyvin dynaamisia, uudistamishaluisia ja yhteistyökykyisiä kansanedustajia.

Erityiskiitokset dynaamisesta ja positiivisesta työskentelystä yli rajojen haluan lähettää Saara-Sofia Sirenille (kok), Anders Adlercreutzille (rkp), Antero Vartialle (vihr), Mari-Leena Talvitielle (kok), Olli-Poika Parviaiselle (vihr), Stefan Wallinille (rkp), Antti Kaikkoselle (kesk) sekä ministeri Kai Mykkäselle (kok).

Olette upeita kansanedustajia joita Suomi tarvitsee jatkossakin.