Eduskunta 2030

Se tulee vastaan kaikkialla. Eduskunnan toimintaa pitää uudistaa. Politiikkaa pitää uudistaa. Demokratialta on puhti poissa, ihmisiä ei kiinnosta enää perinteinen puoluejäsenyys. Ja jos sattuukin kiinnostamaan, henkilö menee ensimmäiseen paikallisyhdistyksen kokoukseen ja törmää puolueiden moniportaisuuteen, kankeuteen ja siihen ettei käsiteltävät asiat ole kovinkaan innostavia. Pöydällä on hallinnollista, organisaatiokeskeistä, valtuuston kaavoitukseen tai yhdistystoimintaan liittyviä asioita.

Perustuslain mukaan:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Missä tämä näkyy? Eduskunta on menettänyt poliittisen auktoriteettinsa. Valta on valunut moniin suuntiin. Täysistunto ei ole poliittisten avausten ja linjausten areena. Täysistunnot eivät kiinnosta ketään. Kyselytunnitkin ovat menettäneet kiinnostavuutensa, kyseessä on joka viikkoinen toistuva näytelmä jossa on samat roolitukset ja usein myös samat päähenkilöt rooleissaan.

Missä valta on? Valta on taustalla. Sitä on korkeilla ministeriön virkamiehillä, sitä on etujärjestöillä, SAK:lla ja EK:lla. Valta on medialla joka kirjoittaa klikkijournalismia ja valta on niillä joiden vaalikampanjoita eri tahot rahoittavat.

Puolueet. Edustavatko puolueet kansaa? Kyllä, 5 prosenttia kansasta. Se on vähän. 95 prosenttia ihmisistä elää etäällä puolueista.

Perustuslaki ei määrittele että puolueet ovat se elin jonka kautta kansanvallan tulee toteutua. Perustuslaki ei määrittele puolueista oikein mitään.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Miten kansanedustajan tehtävä toteuttaa tätä valtiovaltaa? Kansanedustajat toimivat valtiopäivillä, puolueidensa vahvan kouran kautta.

Puolueiden ote kansanedustajista on kohtuuttoman suuri, varsinkin suhteessa siihen mikä on puolueiden perustuslaillinen asema. Ja se on vähäinen.

Puolueet ja valtiovalta ovat laiminlyöneet tehtävänsä aktivoida ja osallistaa kansaa päätöksentekoon.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Kuinka kansalaisen oikeus vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen tosiasiassa toteutuu, jos kansanedustajallakaan ei käytännössä ole suurta vaikutusmahdollisuutta valtion päätöksenteossa? Teoriassa, kyllä. Käytännössä, ei. Ylintä valtaa käyttää hallitus, vaikka sitä pitäisi käyttää eduskunta. Hallituksella on valtaa siksi, että hallituspuolueiden edustajat pakotetaan äänestämään ryhmäkurin mukaisesti.

Todellisuudessa hallituksen valta on myöskin rajallista. Eturyhmien vaikutusvalta eli kolmikanta on oikein toimiessaan vahvuus mutta huonosti toimiessaan rajaava ja rajoittava tekijä. Milloin kolmikanta toimii huonosti? Silloin jos se ei osallistu riittävällä tavalla kehittämiseen ja uudistamiseen vaan ainostaan säilyttämiseen.

Kansanedustaja edustaa valtion kasvoja. Hän ottaa vastaan kaiken kritiikin ja kantaa raskasta henkilökohtaista vastuuta äänestäjilleen. Tästä huolimatta hänen mahdollisuutensa toimia vapaana edustajana ja yksilönä on minimaalinen.

Lakialoitteista yli 90% hylätään. Niillä on lähinnä symbolinen merkitys. Valiokunnissa kuullaan asiantuntijoina usein samoja tahoja jotka ovat enemmän asianosaisia. Työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämä ovat keskeisessä roolissa. Valiokuntatyö ei ole kovinkaan ratkaisukeskeistä tai juurisyihin pureutuvaa. Vuorovaikutus valiokunnan sisällä on liian vähäistä. Siellä edustetaan pääasiassa hallitusta tai oppositiota.

Kansanedustaja elää kroonisessa arvoristiriidassa, jossa pyrkii sovittamaan äänestäjien (joita on tuhansia erilaisia) toiveita, puolueen vaatimuksia (erityisesti äänestyskäyttäytymisen osalta) sekä hallituksen linjaa, jota hän harvoin on henkilökohtaisesti millään tapaa päättämässä.

Lisäksi hän saattaa ottaa vastaan vaalirahaa tahoilta jotka tuskin antavat sitä täysin vastikkeetta. Tätä en osaa tarkemmin arvioida sillä itselläni ei ole koskaan ollut minkäänlaisia rajoittavia tahoja yksityishenkilöiden mikrolahjoituksia lukuunottamatta.

Näistä ja lukuisista muista syistä olemme perustaneet Eduskunta 2030 – ryhmän, joka yhteistyössä Sitran ja eduskunnan puhemiesneuvoston kanssa laatii esityksiä politiikan ja parlamentin kehittämiseksi.

Tulevaisuudessa kansalaisella pitää olla paremmin ja helpommin käytettävissään tietoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Digitalisaatio, vuorovaikutteisempi yhteistyö vaaleissa valittujen kanssa, laadukkaampi politiikka ja parempi yhteistyö yli puoluerajojen on vähintä mitä demokratian pitää tehdä.

Emme tavoita kansalaisia emmekä kykene ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia ongelmia toimimalla samoin kuin viimeiset sata vuotta. Ongelmat ja yhteiskunta ovat aivan toisia kuin 1900- luvun puolella.

Politiikkatoimien, budjetoinnin ja niiden vaikuttavuuden yhteys on rakennettava uudestaan. Emme kykene ratkaisemaan nuorten syrjäytymistä tai ilmastonmuutosta nykyisellä järjestelmällä, joka on liian hajanainen, kärsii johtamisvajeesta, tuhansista budjettimomenteista joita kukaan ei kykene seuraamaan puhumattakaan todellisesta vaikutusarvioinnista.

Ideoita ja parannuksia on tiedossa syksyn mittaan, nyt mitataan julkisten instituutioiden tahto ja kyky muuttua ja uudistua.

Vaaleissa sinulle aukeaa mahdollisuus äänestää lukuisten eri henkilöiden välillä. En tiedä olenko itse ehdokkaana, mutta aion äänestää ihmistä joka haluaa uudistaa ja kehittää Suomea.

On aloitettava keskeisistä instituutioista.

Kenellä riittää rohkeutta ja motivaatiota nostaa pää valtiopäivätyöstä, katsoa ympärilleen, nähdä miten kaukana todellinen valtiovalta, kansa, on ytimestä?