Ensimetrit Brysselissa

Terveiset Euroopan Parlamentista,

Harjoitteluni on alkanut asuntoa etsiessa ja muita kaytannon asioita jarjestellessa. Pahoitteluni aakkosten vajavaisuudesta, tyokoneen nappaimistossa ei ole pisteita a:n ja o:n paalle.

Euroopan Parlamentti on mielenkiintoinen tyoymparisto. Massiiviset rakennukset ja tyovoiman maara viestivat heti alkuun kuinka paljon taloudellisia, poliittisia ja ennenkaikkea byrokraattisia resursseja taman instituution yllapito vie.

Ilmapiiri on kansainvalinen ja paallisin puolin rento. Kuitenkin mita enemman sisalle Unionin toimintatapoihin paasee, tormaa heti alkuunsa hankaluuksiin. Yksinkertaistenkin asioiden toimittaminen on hankalaa ja toimintamallit 20 vuotta jaljessa Suomesta. Paperisodan maara on valtava ja esimerkiksi Parlamentista ei loydy langatonta internet-yhteytta. Omaa tyosopimustani ei ole viela saatu voimaan, enka nain ollen paase viela osallistumaan Parlamentin istuntoon Strasbourgissa ensi viikolla. Helmikuussa sitten toivon mukaan.

Parlamentti on oivallinen verkostoitumispaikka, ja erilaiset tapaamiset ja kokoukset sisaltyvat arkeen. Eilen osallistuin ensimmaista kertaa ryhmamme Europe of freedom and democracy, EFD, ryhmakokoukseen. Brittilainen puheenjohtajamme Nigel Farage johti puhetta. Ryhmassamme on 31 jasenta yhdeksasta eri maasta. Ryhman sivuille paasee tasta linkista: http://www.efdgroup.eu/.

Muutama ajatus Eu:sta

Suomi haki jäsenyyttä Euroopan yhteisöön mutta mielenkiintoista on etta jasenyys alkoi Maastrichtin sopimuksen jälkeisessä Euroopan Unionissa 1995. Taman jalkeen Euroopan unionia on pitänyt kehittää ihmisten yhteisönä, käytännössä kehitys on kuitenkin merkinnyt virkamiesten Euroopan kehittymistä.

Demokrativaje on keskeinen ongelma. On ilmeistä että Euroopan unionissa on kehkeytynyt hiljainen prosessi kohti liittovaltiotyyppistä tulevaisuutta. Unionissa on monia yhteisiä lakeja, jotka on säädetty unionin tasolla ja viety kansallisiin käytäntöihin. Tallaiset federatiiviset piirteet edellyttäisivät avointa keskustelua unionin todellisesta muodosta tai integraation suunnasta. Mielestäni yhteistyö niin kutsutuilla matalemman politiikan (esim. kauppa, terveys ja rikollisuus) alueilla on eduksi, yhteinen auktoriteetti tietyissa asioissa voi toimia mutta se ei saa vaarantaa valtioiden itsenaista paatantavaltaa. Tama tarkoittaa kaytannossa etta ylikansallinen yhteistyö tarkoin valituilla taloudellisilla ja teknisillä alueilla on kaikkien etu.

Nykyaan kun EU:n perustuslakisopimus, jota nykyään Lissabonin sopimukseksi kutsutaan, on hyvaksytty kaikissa EU:n jäsenmaissa, tekee sopimus kaytannossa EU:sta liittovaltion.

– Liittovaltiollamme on mm. oma presidentti, ulkoministeri ja oikeushenkilöys, jonka turvin EU kykenee tekemään itsenäisesti sopimuksia jäsenmaidensa nimissä. Sen seurauksena myös Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus on heikentynyt. Suurimpien jäsenmaiden ja EU-parlamentin valta on kasvanut.

– Perussuomalaisten mielestä EU:sta ei tule muodostaa ylikansallista ja epädemokraattista liittovaltiota. Parhaimmillaan EU on kansainvälinen yhteistyöelin, joka mahdollistaa kansanvallan ja takaa silti vapaan kaupankäynnin sekä maidenvälisen rauhan unionissa

Uudessa Liittovaltiossa ylin toimeenpanovalta on Euroopan Komissiolla. Komissio toimii käytännössä EU:n hallituksena, ja sen puheenjohtajasta tulee EU:n presidentti. Komission valitsee Euroopan Ministerineuvosto (Jäsenmaiden pääministerien kokous) enemmistöpäätöksellä, mikä merkitsee sitä, että kolme suurinta jäsenmaata voivat sanella komission kokoonpanon.

– Euroopan Parlamentti voi vain nimellisesti hyväksyä tai hylätä Komission, pystymättä suuremmin vaikuttamaan sen kokoonpanoon. Näin ollen Parlamentti on vain kumileimasin

– Lissabonin sopimus eli uusi perustuslaki on juridisesti ensisijainen kaikkiin kansallisiin lakeihin nähden (myös perustuslakeihin).

– Komission puheenjohtajan eli Euroopan Presidentin valitsee Euroopan Neuvosto, ei Parlamentti. Korkeinta valtaa pitävä henkilö valitaan siis ei-demokraattisesti, eikä EU-kansalaisilla ole asiaan juuri sananvaltaa.

Vakavia asioita. Hiljaiseksi vetaa.


Julkaistu alunperin Aamulehden blogeissa

Jätä suosituksesi:

Loading Facebook Comments ...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.