Iänikuiset natsitervehdykset ja jäähyväiset perussuomalaisille

Yhä edelleen joukko perussuomalaisia käy kommentoimassa lähes jokaiseen kirjoitukseeni tai päivitykseen jotain koskien vuoden takaista perussuomalaisten puoluekokousta.

Yleensä aiheena on natsitervehdykset.

Ei voi kuin ihmetellä miten vähän kykyä itsekritiikkiin tai eteenpäin menemiseen näillä ihmisillä on.

Perussuomalaisten puoluekokouksesta on lähes vuosi. Luulisi perusuomalaisilla olevan muutakin tekemistä kuin nostaa jatkuvasti esiin kokouskäyttäytyminen vuoden takaa.

Palataan nyt sitten vuoden takaiseen, kun kerran tahto heillä on kova. Valitettavasti saan edelleen viestejä siitä mitä ihmiset ovat nähneet ja kokeneet tuossa vuosi sitten tapahtuneessa omituisimmassa kokouksessa jossa olen ollut.

Edelleen riveissä toimivat perussuomalaisten jäsenet ovat lähettäneet minulle viestejä siitä että joutuivat puuttumaan epäsopivaan käytökseen kokouksessa. Minulle on kerrottu miten ihmisille jouduttiin iltamenoissa huomauttamaan ettei käsitervehdykset edes humalassa ole ok.

Perussuomalaiset vaativat anteeksipyyntöä minulta kertomastani. Siis siitä, että heidän omat jäsenet ovat turhautuneet toisiinsa ja kertoneet kokemuksistaan puolueessa minulle. Pyysin anteeksi kaikesta huolimatta. Ajattelin että ehkä se auttaa heitä eteenpäin.

Ei auttanut.

Tämän kevään ”etnonationalistinen” kokous johon perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion avustaja osallistui, ei auta nykyistä PS puoluetta rakentamaan uutta kuvaa puolueesta joka sortui rasismin tielle, ilmeisesti itse sitä näkemättä.

Joka kerta kun perussuomalaiset ja heitä tukevat trollit hyökkäävät kimppuuni, he hyökkäävät niiden ihmisten kimppuun joista osa on vielä puolueen jäseniä ja jotka ovat toivoneet loppua niille omituisille yhteyksille joita puolueella Suomen Sisuun, vastarintaliikkeeseen tai kansainvälisiin rasistisiin liikkeisiin on.

Puolue ei korjaa omia ongelmiaan ja sisäistä luottamuspulaansa vaan kohdistaa jatkuvan hyökkäyksen muihin sekä kieltää omat ongelmansa.

Puoluekokouksen kaikki tapahtumat eivät koskaan tule julki eikä puolue ikinä tervehdy, vaan ylläpitää omaa omituista linjaansa nostamalla uudestaan ja uudestaan esiin omat omituiset tervehdyksensä ja ongelmansa.

Toivon valoisampaa ja terveempää tulevaisuutta heille, mutta samalla tiedän että lähes kaikki terveet voimat ja poliitikot ovat puolueesta poistuneet.

Viha ei tunnu loppuvan tai poistuvan koskaan.

Toivon silti kaikkea hyvää, sillä tiedän mikä on totuus ja kymmenen vuotta taistelin sitä kasvavaa ilmiötä vastaan joka nyt on pysyvää perussuomalaisuutta.

En pelkää perussuomalaisia jotka kirjoittelevat omasta kyynisyydestään käsin.

Tiedän mitä perussuomalaisissa tapahtui ja tiedän mitä Jyväskylässä tapahtui.

Omatuntoni on puhdas.

Kaikkea hyvää jatkoon, yrittäkää päästä eteenpäin. Itsenne vuoksi.

Tähän on turha kommentoida kuinka urani on ohi, sillä en koskaan lähtenyt politiikkaan tekemään uraa.

Luovun ilomielin kaikista asemistani jos vain tiedän että oikeita ihmisiä terveillä arvoilla on mukana politiikassa. Minulle on sen rinnalla yhdentekevää olenko itse kansanedustaja.

Elämä on paljon muutakin kuin politiikkaa ja minulle tärkeintä on, että olen puhunut niiden asioiden puolesta joiden vuoksi aikanaan lähdin mukaan. Niitä ovat tasa-arvo, syrjäytymisen ehkäisy, lasten ja nuorten oikeudet, ympäristöasiat, kansainvälinen politiikka sekä politiikan uudistaminen.

En ole päättänyt tulevaisuudesta mutta olen varma siitä että olen tehnyt oikeita ratkaisuja lähtiessäni mukaan politiikkaan sekä luopuessani perussuomalaisista kun aika tuli.

Meistä jokaiselle toivottavasti tärkeintä on että elämme omien arvojemme mukaan.

Arvoni eivät olleet enää samat kuin nykyisten perussuomalaisten.

Toivon pelkkää hyvää, iloa ja lämpöä entisille puoluetovereilleni.

Kasvoimme erillemme, ja kun seuraavan kerran haluatte jälleen hyökätä kimppuuni, miettikää olisiko kuitenkin viisautta mennä eteenpäin.