Pääministeri on unohtanut miltä tuntuu olla rivikansanedustaja

Hallituksen viimeinen kehysriihi pidettiin huhtikuun 9. ja 10. päivä Kesärannassa ministereiden ja virkakunnan kanssa neuvotellen.

Hallituksen keskeisissä neuvotteluasioissa tapana on, että tulos tuodaan hallituksen eduskuntaryhmiin päätettäväksi, käytännössä hyväksytyksi tai hylätyksi.

Rivikansanedustaja ei osallistu keskeisiin neuvotteluihin hallituksen sisällä, hän voi parhaimmillaan saada omassa ryhmässään painotettua asioita ja toivoa, että ne viedään eteenpäin. Rivikansanedustaja on täysin oman ryhmän neuvottelijoiden taitojen ja hyvän tahdon varassa.

Itselleni tärkein kysymys henkilökohtaisesti näissä neuvotteluissa oli, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta parannetaan. Painotin omassa ryhmässä että sosiaali- ja muiden tukien indeksijäädytykset poistettaisiin, sillä nousukausi on alkanut ja se olisi moraalisesti oikea teko. Asia jakoi mielipiteitä erityisesti hallituksen sisällä, indeksijäädytykset säilytettiin, mutta eriarvoisuuden kitkemiseksi haettiin muita, kohdennettuja toimia. Toimet ovat hyviä, riihen lopputulos on kohtuullinen ja hyvä, paitsi että indekseihin ei kosketa.

Tämänkin riviedustaja kestää, sillä hän ymmärtää neuvottelutilanteen vaikeuden, haluaa luottaa omiinsa, hyväksyy kompromissin koska muita kohdennuksia tuli.

Se mitä rivikansanedustaja ei kestä, on se, että myöskään eduskuntaryhmän mielipiteellä ei ole mitään merkitystä.

Kova väite, joka pitää perustella.

Eduskuntaryhmän mielipiteillä ei ole mitään merkitystä, sillä niiltä ei haeta todellista hyväksyntää päätöksille. Ei ainakaan tässä huhtikuisessa 2018 vuoden kehysriihessä.
Eduskuntaryhmille kyllä kerrotaan että heille sitten varmuudella tuodaan neuvottelutulos ja että ryhmä sitten yhdessä päättää, onko se hyväksyttävissä. Jos ei, asia palautetaan neuvotteluihin. Tai näin ainakin riviedustaja vakuutetaan. Jotta hän kokisi että hänelläkin on systeemissä jokin merkitys.
Mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Tänään klo 13 Sinisten, Kokoomuksen ja Keskustan eduskuntaryhmille tuotiin kehysriihen tulos, jotta kansanedustajat voivat ottaa siihen kantaa ja ryhmäpäätökset voidaan tehdä.

Olimme kuuntelemassa ministereiden esityksiä neuvotteluista, samalla kun pääministeri kertoi Helsingin Sanomille mitä on päätetty. Uutinen ilmestyi klo 13.23, kun oma ryhmämme ei ollut vielä päässyt edes keskusteluosuuteen asioista. Eli siis siihen, että rivikansanedustaja voisi sanoa yhtään mitään siitä, mihin valtion rahoja kohdennetaan. Saatika siitä, hyväksyykö eduskuntaryhmä neuvottelutulokset. Samaan aikaan pääministeri linjaa Hesarissa, kuinka etuuksiin ei kosketa, indeksijäädytyksiä ei poisteta, sekä muita kaikkein keskeisimpiä päätöksiä.

Pääministeri on unohtanut miltä tuntuu olla rivikansanedustaja. Hän on unohtanut, miten vähän tai olematonta vaikutusvaltamme on, mutta hän unohti myös sen, että meitä pitäisi edes muodollisesti kuulla.

Onko tämä ilmiö laajemminkin olemassa politiikassa, käykö näin useinkin? Että kansanedustajille kerrotaan asiat viime tipassa, että he eivät vaikuta prosessiin tai heidän näkemyksenä ohitetaan?

Kysymykset ovat retorisia.