Perussuomalaisten naisten kasvot

 

Soini on Perussuomalaisten suvereeni johtaja ja Halla-Aho tuore meppi. Heidän lausuntonsa nousevat herkästi mediaan, sillä puolueen kehityssuunnat kiinnostavat. Perussuomalaiset eivät vielä ole riittävällä tavalla saaneet nostettua esiin uusia, näkyviä kasvoja, jotka olisivat uskottavia puolueen kehittäjiä. Mutta ovatko perussuomalaiset muutakin kuin Soini ja Halla-aho?

Tunnetko Riikan?

Riikka Slunga-Poutsalo puoluesihteerinä on luotsannut puolueväkeä ja täyttänyt tehtävänsä hyvin. Hänen lausuntonsa eri aiheista ovat olleet asiallisia, selkeitä ja napakoita. Hänen ansiokseen voidaan lukea monenlaisten kasvukipujen käsittely ja pohjan luominen puolueessa, joka on räjähtänyt neljässä vuodessa moninkertaiseksi.

Tunnetko Arjan?

Virkistävän ja erilaisen tuulahduksen jäykähköön konservatismiin on tuonut ensimmäisen kauden kansanedustaja Arja Juvonen, joka nousi esiin tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksen myötä. Tarkkasilmäiset ovat varmasti pistäneet naisen silmälle jo aiemmin. Yli 197 valtiopäivätoimella ja lukuisilla puheenvuoroilla hän on kirkkaasti yksi ahkerimmista ja arvostetuimmista kansanedustajista yli puoluerajojen.
Juvonen on ansioitunut erityisesti monissa sosiaali- ja terveysalan kysymyksissä, puolustaen vanhusten oikeuksia ja hoitajien työhyvinvointia.

Tunnetko Annen?

Työskennellessäni edustaja Anne Louhelaisen avustajana, näin valtavan työmäärän oman työpöydän kautta. Suuren valiokunnan jäsenet joutuvat käymään läpi mittavan määrän EU:sta tulevia asiakirjoja. Anne on käyttänyt tähän mennessä 190 puheenvuoroa liittyen mitä haastavimpiin asioihin.
Osaako media tuoda vaalien lähestyessä esille kansan silmien eteen nämä ahkerat edustajat? Entäs ne, joiden ansiot ovat vähintään kyseenalaiset?

Onko perussuomalaisilla naisilla sijaa politiikassa?

On selvää, että politiikka ei ole sukupuolikysymys. Politiikka ei tarvitse miehiä ja naisia, vaan ahkeria, järkeviä ja tuntevia ihmisiä. Niitä, joilla on sydän tiukasti kansan keskellä. Niitä, jotka pystyvät tekemään tiukkoja päätöksiä, mutta huomioiden ihmisten todelliset tarpeet.

Perussuomalaiset eivät menesty, jos emme hitsaannu vahvaksi joukkueeksi. Vahvaan joukkueeseen luotetaan. Tällä hetkellä valtakunnallisesti naisten luottamus on vähäistä. On korkea aika nostaa esille puolueemme kyvykkäät naiset. Niitä nimittäin löytyy.

Soini ja Halla-aho esittävät selkeitä linjoja ja edustavat vahvasti omaa persoonaansa. Media tekee omat nostonsa, jotka tukevat näitä linjoja. Politiikka tuntuu jossakin määrin olevan edelleen miehinen ympäristö. Perussuomalainen puolue on sitä vielä vahvemmin. Naisena nouseminen ylitse lasikaton, voi olla tässä organisaatiossa haastavampaa, kuin kenties jossain toisessa puolueessa. Puolueen vahvuus syntyy kuitenkin siitä laajasta joukosta, joka työskentelee yhdessä niiden tavoitteiden eteen, joita on asetettu.

Onko perussuomalaisilla tulevaisuutta?

Perussuomalaiset kansanedustajat ovat tehneet ahkerasti hyvää oppositiopolitiikkaa, haastaneet ja kysyneet aivan oikeita kysymyksiä. Tämä ns. näkymätön työskentely ei valtamediaa luonnollisesti kiinnosta. Perussuomalaisia on kuitenkaan turha laskea sammuvaksi puolueeksi tai kehittymättömäksi liikkeeksi, sillä sisältä päin on tapahtunut paljon. Puolue on ansiokkaasti haastanut EU- ja maahanmuuttokysymykset. Seuraavaksi on pureuduttava lujasti vientiteollisuuteen, yritysten toimintakykyyn, työpaikkojen määrään ja sosiaalisiin ongelmiin. Vanhustenhuolto ja lastensuojelu eivät liene niitä vähäisimpiä haasteitamme.
Jäsenmäärä on kasvanut. Paikallisyhdistyksiä on tullut lisää.
Edustuspaikat ovat lisääntyneet kunnanvaltuustoissa, eduskunnassa ja Brysselissä. Viimeistä gallup-tulosta ei ole julkistettu.
Ensimmäistä ääntä ei ole vielä tiputettu uurnaan. Vaihtoehdoillaan se tulee iskemään vanhojen puolueiden konsensuspolitiikkaa vastaan kovemmin kuin koskaan.