Politiikka on Perusasioita

 

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit huhtikuun 17. päivä. Mitä vaaleilla voidaan muuttaa? Onko sillä merkitystä ketkä istuvat eduskunnassa?

Vaikka vain kolme kymmenestä tietää Suomen hallituspuolueet, ei se tarkoita etteikö ihmisillä olisi sanottavaa politiikasta. Politiikka tunkeutuu ihmisten elämään kaikkialla, huomasivat he sitä tai eivät. Viime aikoina erityisen moni tuntuu havahtuneen. Useimmiten syy tähän löytyy valitettavasti niistä heikoista kohdista, joita näemme ympärillämme.

Jotakin on muuttunut. Kurjuutta on ollut toki aina, mutta huomioni on kiinnittänyt erityisesti muutama ammattiryhmä. Seuraavassa joitakin epäkohtia, joita äänestäjäni ovat pyytäneet minua nostamaan esiin.

Terveyskeskuksen vuodeosastolla on 40 vanhusta ja 2 hoitajaa. Sairaanhoitajille siirtyy yhä enemmän lääkäreiden töitä. Työmäärä kasvaa, palkka ei.

Palomies kysyy, miksi palomiesten eläke-ikää ei voida laskea, työkaverit kun ovat pelastaneet elämänsä aikana lukuisia ihmisiä. Palomiesten eläkeikä oli 55 vuotta, kunnes se 1989 nostettiin yleiseen 63 – 68 vuoteen.

Poliisi kysyy, miksi resursseja karsitaan kun rikollisuus on kasvussa. Poliisin tehtäviin on lain mukaan säädetty rikosten ennalta ehkäiseminen. Järjestyspoliisit ehtivät hoitaa vain kiireellisimmät hälytystehtävät. Poliisinhan tulisi läsnäolollaan estää ongelmien syntymistä ja pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Opettajat ovat uupuneita. Koululuokissa on oppilaita, joiden kanssa opettajat painivat päivittäin. Oppilaiden keinot koulurauhan häiritsemiseksi ovat  koventuneet. Koulun ja kodin yhteisiä pelisääntöjä yritetään rakentaa, mutta opettaja ei ole samanlainen auktoriteetti kuin aikaisemmin.

Lisäksi erityishuomiota vaativia oppilaita tulee lisää, ja opettajat ovatkin huolissaan selviytymisestään, kun maahanmuuttajalasten määrä kasvaa. Palkka ei kasva.

Päiväkodeissa ollaan ahtaalla. Lähes kaikissa suurten kaupunkien päiväkodeissa on liian vähän henkilökuntaa useita kertoja kuukaudessa. Joka kymmenennessä päiväkodissa on henkilökuntavajetta joka toinen työpäivä.

Vanhustenhoidon ongelmista olemmekin kaikki tietoisia. Vanhustenhoitoon erikoistunutta henkilökuntaa olisi lisättävä ja koulutusmääriä nostettava. Ylilääkitseminen on jatkuva ongelma. Hoitohenkilökunnan vähyys johtaa siihen, etteivät vanhukset pääse edes ulos. Suomen lainsäädännöstä löytyy vahvemmat oikeudet lypsylehmien ja vankien ulkoiluun, kuin vanhusten pääsystä ulkoilemaan.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukainen vammaisen henkilön oikeus valita asuinpaikkansa ei tällä hetkellä Suomessa toteudu. Vammaiset henkilöt tarvitsevat yhteiskunnan vahvaa apua ja tukea, yhteisöllisyyttä sekä kodinomaisia asumismahdollisuuksia. Suomessa tehdään paljon raskausseulontoja, joissa tutkitaan, onko sikiöllä vakavia sairauksia. Ajoittain tästä seuraa sairaiden ja vammaisten sikiöiden abortoiminen. Miten suhtaudumme vammaisuuteen?

Minulle on hetkittäin ollut vaikeaa selittää vammaiselle lapselle, miksi ympäröivä yhteiskuntamme on niin vammainen.

Jätä suosituksesi:

Loading Facebook Comments ...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.