Suomen tilanne menee ohi puolueen gallupin

 

Olen 28-vuotias ja toiminut kymmenisen vuotta perussuomalaisessa puolueessa. Olen aina tarvittaessa tavoittanut puheenjohtajamme Timo Soinin ja saanut antaa palautetta ja keskustella. Olemme olleet asioista välillä hyvin eri mieltä ja silti aina ymmärtäneet toisiamme.

 

Olen saanut olla omannäköiseni perussuomalainen, ja olen jatkossakin. Puolueessa minulle tärkemmiksi arvoiksi luen mm. vähäosaisten auttamisen, tasavertaisuuden, kansanomaisen lähestymistavan politiikkaan, vaikeista asioista ääneen puhumisen ja vanhojen puolueiden haastamisen.

 
Politiikka on maratonlaji, ei sadanmetrin juoksu.

 
Aloittaville poliitikoille toivon malttia ja työn tekemistä pitkäjänteisesti. Tämä ei muuten ole ikäkysymys. Politiikka on ihan oma maailmansa, puolue omansa, näiden maailmojen hahmottaminen ja vaikutuskanavien löytäminen vain vie aikansa.

 
Erityisesti kuntapolitiikkaa suosittelen aluksi kaikille, se antaa valtavasti oppia, ei pelkästään asiakysymyksistä vaan myös ihmissuhteiden hallinnasta oman ja muiden ryhmien välillä, sekä kasvattaa kärsivällisyyttä. Asiat muuttuvat välillä hitaasti.
Omat toimintatavat vaikuttavat todella paljon siihen, miten sinuun suhtaudutaan ja saatko luottamuksen.
Puolueen kehittyminen ja asioiden muuttuminen vie aikaa. Kaikki eivät tätä aikaa jaksa odottaa. Senkin ymmärtää. Ei tämä ole kaikkia varten.

 
Se joka ei koe kestävänsä ylä-ja alamäkiä, lokaa mitä tulee, ihmisiltä ja julkisuudesta, lamaa tai pakolaisaaltoa, ei ehkä ole tarkoitettu hoitamaan valtion kokoisen instituution asioita. Ei ole kenenkään poliitikon unelma, ratkoa asioita laman ja vastakkainasettelun Suomessa.

 
Tätä itsekritiittistä keskustelua käyn itsenikin kanssa joka päivä. Jaksanko minä? Olenko sopiva tehtävään, olenko tarpeeksi laaja-katseinen, edustanhan Suomen kansaa, en voi ajatella asioita vain omasta tai puolueeni näkökulmasta. On ajateltava Suomen puolesta.

 
Suomen tilanne menee ohi puolueen gallupin. Vaikeita päätöksiä pitää pystyä tekemään. Huonot päätökset pitää kyetä tunnustamaan. Kun puolue on 1/3 osa hallituksesta, ei voi odottaa että saa tahtonsa yksin läpi. On myös nähtävä oman puolueen heikkoudet ja vahvuudet. On sovitettava omat näkemykset niihin. Viimeinen mitä Suomen tilanne kaipaa, on hallituksen hajoaminen ja siitä syntyvä kriisi. Se ei auta Suomea eikä kansalaisia.

 
Perussuomalainen puolue on keskeneräinen. Se on vajavainen ja rosoinen. Vain aika näyttää onko kriisi mahdollisuus vai johtaako se pahempaan kurjistumiseen.

 
Omat haaveeni liittyvät paremman ja terveemmän Suomen rakentamiseen, sekä puolueen kehittämiseen. Olen erilainen kuin monet kannattajamme tai edustajamme. Yritän vaikuttaa ja muuttaa omalla panoksellani asioita ja puoluetta parhaaksi katsomaani suuntaan. Saan voimani äänestäjistäni, jotka ovat näin toivoneet minun tekevän.
Puolueen on kuitenkin kyettävä määrittelemään itsensä ja sillä on oltava tukevaisuudenkuva. Nyt tilanne on epätarkka. Eteenpäin pääsee asiapolitiikalla, ei kohuilla.

 
Moni meistä, puolueen edustajista, tekee töitä, jatkaa rakentamista, väsyy välillä, jatkaa jälleen. Huomenna joku taas kertoo kuinka huonosti asiat ovat. En usko että ihmiset pohjimmiltaan kaipaavat enempää kritiikkiä ja kovaäänisyyttä Suomeen. Ihmiset kaipaavat toivoa ja kannustusta.

 

Jotkut käyttävät puolueen vaikeaa tilannetta lukuisiin omiin julkisiin puheenvuoroihin. Nyt julkisuutta takuuvarmasti saa, jos on perussuomalainen ja haluaa kritisoida puoluetta.

 

Oma näkemykseni on, että on paljon rohkeampaa, pysyä hallituksessa ja jatkaa työntekoa tavoitteiden ja paremman Suomen puolesta. Omat työni keskittyvät tällä hetkellä ympäristövaliokunnan ja ulkoasianvaliokunnan ympärille.

 
On paljon helpompaa puhaltaa sammuksiin tuhat kynttilää, kuin sytyttää ne.