Tampereen hankkeet palvelevat parempiosaisia

Nuorena tamperelaisena toivoisin kotikaupunkini kehittyvän ja uudistuvan. Kaipaan kaupunkiin elävyyttä, mielenkiintoisia tapahtumia, hyviä mahdollisuuksia harrastaa ja tavata ihmisiä, kauniita paikkoja sekä hyvää kaupunkikuvallista ilmettä.

Kannatan joukkoliikenteen kehittämistä, ja siinä mielessä ratikka on tervetullut. Helpot ja nopeat tavat liikkua kaupungin sisällä ovat tärkeitä. Olen myös urheilun ystävä. Toivon Tampereelle lisää urheilutapahtumia, ja toki myös muuta kulttuurillista kehittymistä. Viihtyisiä kahviloita, ruokapaikkoja ja putiikkeja. Tampere ei ole kovin pyöräilijäystävällinen, ja kevyen liikenteen väyliä tulisi lisätä.

Mitkä investoinnit ja hankkeet sitten palvelisivat parhaiten näiden toiveiden toteutumista?

Näkisin että joukkoliikenteen ratkaisut, kevyen liikenteen väylien parannus, puisto- ja viheralueiden kehittäminen, sekä urheilu- ja tapahtumapaikkojen lisääminen palvelisivat toiveitani.

Miltä Tampereen tulevaisuuden suunnitelmat investointien osalta sitten näyttävät? Kärkihankkeena- ja kustannuksena on Rantaväylän tunneli. Sen sanotaan tuovan mukanaan paljon hyvää, ranta-alueella nimittäin suunnitellaan puistoaluetta ja palveluja kaupunkilaisten käyttöön. Voi olla, mutta todellisuudessa hankkeen kokonaiskustannukset ovat niin valtavat, että ne itseasiassa syövät varoja kaikista muista investoinneista. Yhdyskuntalautakunta on joutunut kipeiden leikkausten äärelle, kun – 3,1 miljoonan toimintakatteen lisäksi lautakunta saa 6,5 miljoonan laskun tunnelin kehitysvaiheen kustannuksista. Tämä on johtanut merkittäviin leikkauksiin kaikissa muissa investoinneissa. Suomeksi sanottuna; tunnelin kustannukset vievät ison siivun kaupungin muista kehittämisen kohteista, sisältäen laidasta laitaan rantatukimuurit, patosillat, kevyenliikenteen parantamisen, torialueiden kehittämisen, vuolteentorin uudistuksen, puistokohteet, liikennevalojen ja katuvalaistuksen parantamisen… Lista on pitkä. Kun mietitään että tämä on vasta alkusoittoa tunnelin kustannuksille, on edessä vaikeat ajat. Vuoden 2014 budjetista pitää löytyä jo n. 40 miljoonaa. Kysymykseksi nousee, mikä on Tampereen kaupunkikehittämisen taloudellinen minimitaso, jolla voidaan mennä, jotta tunneli saadaan rakennettua?

Toivelistani saa siirtyä parinkymmenen vuoden päähän. Meillä ei tule olemaan varaa toivomiini parannuksiin. Samaan aikaan kaupungin, valtion ja Euroopan taloustilanne kurjistuu.

Kymmenen vuoden aikavälillä iso kysymys on myös miten avataan uusia alueita? Nurmi-Sorilaa toivotaan kehitettävän muutaman vuoden sisällä. Ongelmaksi nousee kuitenkin Vuoreksen alueen samanaikainen kehittämistarve. Vuores pitää saada myytyä ja Nurmi-Sorila nähdään osittain kilpailevana alueena. Kaupunki on investoinut 60 milj. Vuorekseen. Nyt tarvitsemmekin tuloja, emmekä kustannuksia. Kuinka tuottoisa tai järkevä asia Vuoreksen alueen rakentaminen on ollut, on vaikea arvioida.

Nurmi-Sorilan rakentaminen edellyttäisi putkistojen ja kaukolämmön rakentamista, eikä tähän ole näillä näkymin varaa. Keskustahanke kehittää Ratinan, RantaTampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita ja Tammerkosken ranta-alueita. Eteläpuiston rakentamisesta lähtee kilpailu käyntiin. Ratinan rakentaminen on herättänyt kritiikkiä, ja nyt monet ovat huolissaan, mitä eteläpuiston päähän suunnitellaan, rakennetaanko sinnekin kerrostaloja peittämään kansallismaisemaa?

Olen huolissani siitä, millaisia investointeja Tampere tekee. Palvelevatko ne kaupunkilaisia? Miksi isot investoinnit ovat liittyneet parkkihalleihin, tunneliin ja muuhun sellaiseen rakentamiseen, josta tuntuu hyötyvän parempiosaiset? Miksi Tampereen järvimaisemaa siirretään parempituloisten käyttöön?

Jätä suosituksesi:

Loading Facebook Comments ...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.